Koronakriisiä on kestänyt nyt n. 1,5 vuotta. Tilanne ei ole helpottunut, vaan SARS-CoV-2 viruksesta löytyy jatkuvasti yhä tehokkaammin leviäviä ja vaarallisempia variantteja eri puolilta maailmaa. Intiasta peräisin oleva delta leviää nyt myös Suomessa voimakkaasti. HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen ilmestyi heinäkuussa mediaan rauhoittelemaan ja kertomaan, ettei tartuntamäärien kasvu kuvaa epidemian vakavuutta, sillä sairaalaan joutuneiden määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti, eikä sen odotetakaan kasvavan, sillä iso osa suomalaisista on jo saanut ainakin yhden rokoteannoksen. THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi heinäkuun puolivälissä, että palaamme syksyllä rokotuskattavuuden lisääntyessä normaaliin elämään. Hän uskoo, että ajan myötä pandemiaan liittyvät varotoimet unohdetaan.

Salminen rauhoitteli kansalaisia myös viime syksynä, kun tartuntamäärät lähtivät nousuun. Koska sairaalapaikkojen tarve ei välittömästi kasvanut tartuntalukujen mukana, teki Salminen johtopäätöksen, että virus ei olekaan niin vaarallinen kuin pelättiin ja vaati koronan vakavuuden uudelleenarviointia. ”Se miltä korona näytti keväällä, ei ihan pidä paikkansa. Keväällä näytti siltä, että ne ihmiset, joilla on korona, ovat aika sairaita.” sanoi Salminen syyskuussa 2020. Myöhemmin nähtiin, että sairaanhoidon tarve kasvoi viiveellä todettuihin tartuntoihin nähden. Joulukuun alussa oltiin jo tilanteessa, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) valmistautui muiden toimintojensa alasajoon, jotta koronapotilaille riittäisi hoitajia. Uupuneet hoitajat esittivät hätähuutoja niin sosiaalisessa mediassa kuin mielipidekirjoituksissakin. Satoja sairastuneita kuoli. Taudin vaarallisuuden uudelleenarviointia ei taidettu tehdä.

Salminen oli kyllä ehtinyt kertoa jo maaliskuun alussa 2020, ettei tauti olekaan vaarallinen. Siis ennen kuin epidemia oli kunnolla edes rantautunut Suomeen, terveysturvallisuusjohtajamme tiesi, ettei tauti ollutkaan niin vakava kuin aluksi luultiin. Maailmalta kantautuneet tiedot kertoivat kuitenkin ihan muuta. Tauti osoittautui ajan myötä paljon vaarallisemmaksi, kuin mitä THL:n ennusteissa oletettiin. (Kirjoitin THL:n ja STM:n toimista epidemian alkuvaiheissa useita blogikirjoituksia, joihin löytyy linkit tämän tekstin lopusta.)

Voisiko siis nyt, kolmannella kerralla Salmisen arvio koronan muuttumisesta vaarattomammaksi ja paluusta normaaliin osoittautua oikeaksi? Epäilen vahvasti, että ei. Salmisen aikajänne on väärä. Suomalaisista vasta alle kolmasosalla on täysi kahden rokotteen suoja ja yli kolmasosa on vaille ensimmäistäkään rokoteannosta (heinäkuun lopussa 2021). Jos halutaan luottaa ainoastaan rokotuksiin epidemian torjunnassa, tarvittaisiin jopa yli 90 % täysi rokotuskattavuus uutta herkästi leviävää delta-varianttia vastaa, ennen kuin laumasuoja saavutettaisiin. Tällaiseen rokotekattavuuteen ei tulla pääsemään nykyisellä rokotustahdilla tämän vuoden aikana. Tämän on myöntänyt myös Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. 12-16 vuotiaista rokotetaan vasta riskiryhmiin kuuluvia ensimmäiseen kertaan, eikä tietoa ole, milloin ikäluokkaa aletaan laajemmin rokottaa. Alle 12-vuotiaille lapsille ei ole vielä hyväksyttyä rokotetta, joten tämän ikäryhmän rokottamisen aloittaminen viivästyy joka tapauksessa loppuvuoteen tai ensi vuoden alkuun.

Rokotteilla emme siis vielä suojaa väestöä SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamalta yleisvaaralliselta tartuntataudilta. THL:n ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek on kuitenkin julkisesti vaatinut keskustelua siitä, millaisen tautiriskin kanssa olisimme valmiita elämää. Hänen mielestään koronarokotusstrategian päämäärät on saavutettu, kun yli 50-vuotiaat ja lääketieteelliset riskiryhmät on rokotettu kahteen kertaan. Hän ei näe enää tämän jälkeen perusteita taudin etenemisen rajoittamiselle. Suomen koronarokotusstrategiassa sanotaan, että Suomen väestö suojataan rokottamalla, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla. ”Rokottamisella pyritään vähentämään tautitaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä.” Strategia siis selvästi sanoo, että koko väestö suojataan rokottein, ei vain jotkut tietyt riskiryhmät. Rokottamisella pyritään vähentämään tautitaakkaa, joka on muutakin kuin sairaalahoitoa. Tautitaakalla tarkoitetaan menetettyjä elinvuosia + sairauden takia vajaakuntoisena elettyjä elinvuosia. Jälkimmäinen tekijä tässä yhtälössä on jäänyt koronakeskustelussa kokonaan huomioimatta. Se pitää määrittää, ennen kuin voidaan puhua riskitasoista ja niiden hyväksyttävyydestä. Nohynek, kuten moni muukin julkisuudessa esiintynyt asiantuntija, sivuuttaa jatkuvasti koronan pitkäaikaisvaikutukset, jotka voivat tautitaakan näkökulmasta olla paljon merkityksellisempiä kuin lyhytaikaiset sairaalahoitojaksot. Lasten ja nuorten kohdalla vajaakuntoisena elettyjen elinvuosien merkitys on todella suuri, jos tauti jättää pysyviä vaurioita.

Jo viime vuoden keväällä huomattiin, että SARS-CoV-2 on moniin sisäelimiin vaikuttava virus, ei vain hengityselinsairaus, jona sitä aluksi pidettiin. Esimerkiksi Yhdysvaltain johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci kertoi syyskuussa, että koronavirus ei vahingoita ainoastaan keuhkoja vaan myös munuaisia, maksaa, sydäntä, aivoja ja hermostoa, ihoa ja ruoansulatuselimistöä. Osa keväällä 2020 sairastuneista ei ollut parantunut vielä syksylläkään, eikä ensimmäiset tutkimustulokset koronan pitkäaikaisoireista olleet kovinkaan rauhoittavia. Hollantilastutkimuksessa 91 prosenttia vastaajista kertoi kärsivänsä vähintään yhdestä oireesta vielä 6 kk sairastumisen jälkeen. Yli puolet vastanneista kertoi kärsivänsä vähintään kuudesta oireesta vielä puolen vuoden jälkeenkin. Tutkijoiden varoittelevia puheenvuoroja pitkittyneen koronan kansanterveydellisistä vaikutuksista näkyi kansainvälisessä mediassa vähän väliä. Suomessa infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen tulkitsi nämä puheenvuorot ihmisten pelotteluksi.

Tutkimustietoa viruksen vaikutuksista ihmisiin on puolentoista vuoden aikana ehtinyt kertyä merkittävästi. THL ei kuitenkaan ole julkaissut tieteellistä katsausta näiden tutkimusten sisällöstä. Mika Salminen sanoi 19.7. A-studiossa, että THL:n käytössä olevin keinoin koronan pitkäaikaisvaikutuksia on vaikea arvioida. On todella huolestuttavaa, jos terveysturvallisuudesta vastaavan asiantuntijalaitoksen keinovalikoimaan ei kuulu tieteellisiin tutkimuksiin perehtyminen ja niiden tulosten analysointi. No, löytyihän THL:stä tutkimusprofessori, joka oli perehtynyt asiaa, kun Markus Perola muutama päivä myöhemmin kertoi Iltalehden haastattelussa huolestaan pitkittyneen koronan vaikutuksista. Hänen mukaansa pitkittyneestä koronataudista voi pahimmassa tapauksessa tulla Suomessa uusi kansantauti. Perolan mukaan osalla oireet voivat olla täysin invalidisoivia. Osa puolestaan pystyy elämään oireiden kanssa melko tavallista elämää. Oireiden on havaittu myös aaltoilevan. Välillä niitä ei ole, ja välillä ihminen voi olla vuoteenoma. Perola oli esittänyt huolensa pitkittyneen koronan vaikutuksista julkisesti jo huhtikuussa A-studiossa, mutta tieto ei ilmeisesti ollut tavoittanut Mika Salmista. Tai sitten THL on tehnyt linjauksen, että kansanterveydellisiä pitkäaikaisvaikutuksia ei sotketa akuuttiin sairaalakapasiteetin tarpeeseen ja vain jälkimmäistä käytetään torjuntatoimien tarpeen arvioinnissa. Pitkäaikaisvaikutuksista voidaan sitten yllättyä myöhemmin.

Long Covidiksi kutsutusta pitkäaikaisesta oireilusta ja muista koronaviruksen fysiologisista vaikutuksista on julkaistu satoja tutkimusartikkeleita, joista osa on jopa ylittänyt suomalaismedian uutiskynnyksen. Tässä muutama poiminta kesäkuulta 2021: Uusi Suomi kertoi tutkimuksesta, jossa koronan havaittiin rappeuttavan aivoja kuten Alzheimerin tauti, MTV kertoi norjalaistutkimuksesta, jonka mukaan jopa puolet lievän koronan sairastaneista nuorista kärsii taudin oireista vielä puoli vuotta tartunnan jälkeen, Mediuutiset kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan korona voi aiheuttaa diabetestä. THL:n Salminen korostaa kuitenkin puheenvuoroissaan aina sitä, että nuoret sairastavat taudin yleensä lievänä. Mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista hän ei mainitse mitään. Tällainen viestintä on suuri uhka kansanterveydellemme. Se antaa nuorisollemme aivan väärän käsityksen taudin riskeistä heidän pitkäaikaiselle hyvinvoinnilleen. Se antaa myös aivan väärän viestin päättäjillemme taudin torjunnan tarpeellisuudesta.

Suomessa ei ole tehty virallisia arvioita pitkittyneestä koronasta kärsivien määrästä. Britanniassa sen sijaan on. Britannian tilastokeskus on arvioinut, että maassa on noin 10 000 alle 12-vuotiasta lasta, 16 000 12-16 vuotiasta nuorta, 65 000 17-24 vuotiasta nuorta, 128 000 25-34 vuotiasta nuorta aikuista ja 637 000 yli 35-vuotiasta, jotka ovat kärsineet pitkittyneistä koronaoireista vähintään 12 viikkoa. Hurjia lukuja.

Näiden pitkäaikaisvaikutusten näkökulmasta on kovin outoa, että terveysviranomaisen edustaja Hanna Nohynek esittää julkisesti vaatimuksia viruksen kanssa elämisestä ja syyttää viruksen demonisoimisesta heitä, jotka haluavat nostaa esiin tautiin liittyviä vakavia huolia. Nohynek on omien sanojensa mukaan vain halunnut herättää keskustelua, joka sekin tuntuu omituiselta. Hän on THL:n ylilääkärinä asiantuntijan ja terveysviranomaisen roolissa ja siinä roolissa hänen kuuluisi tuoda perusteltua faktatietoa epidemian erilaisista riskeistä keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi, eikä vaatia yleistä keskustelua populistisin perustein. Vai miltä kuulostaa tällainen perustelu epidemian torjuntatoimien lopettamiseksi: ”Muutenhan olemme kohta kuin Pohjois-Koreassa. Koko länsimainen elämämme perustuu siihen, että on perustuslailliset vapaudet ja liikkuvuutta.”? Näin hän sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa. Länsimainen yhteiskuntamme perustuu myös ihmisoikeuksille ja niistä tärkein on oikeus elämään. Jos kansalaisten terveysturvallisuudesta ja sen myötä elämän suojelusta vastaavat viranomaiset eivät pysty arvottamaan kansalaisten terveyttä ja henkeä tärkeämmäksi kuin vapaa liikkuvuus, ovat he mielestäni väärässä virassa. Länsimainen yhteiskuntamme perustuu myös oikeusvaltioperiaatteelle ja sen mukaan viranomaisten pitää noudattaa lakia. Tartuntatautilaki edellyttää terveysviranomaisiltamme järjestelmällistä tartuntatautien torjuntaa. Jos viranomainen ei näe perustetta lakisääteisen velvollisuutensa toteuttamiselle, on hän väärässä virassa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Nohynekillä on toinenkin rooli, rokotetutkijan rooli. Asiantuntijan ja tutkijan roolit aiheuttavat ristiriitaa tilanteissa, joissa yleinen kansanterveyden etu haittaa tai estää tutkimuksen tekemistä. Esimerkiksi epidemian etenemisen ja rokotteiden suojatehon tutkiminen käyvät mahdottomiksi, jos epidemia torjutaan tehokkaasti. Nohynekille ja muille epidemiaa ja rokotteita tutkiville on siis eduksi, että ihmiset sairastuvat, eikä viruksen etenemistä väestössä pyritä voimallisesti estämään. Näenkin Nohynekin ulostulot lähinnä lobbauksena, jolla yritetään saada yleinen hyväksyntä sille, että taudin annetaan levitä rokottamattomien nuorten ja lasten keskuuteen siihen liittyvien tutkimusten mahdollistamiseksi. Samaa lobbausta on nimittäin harjoittanut Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Hänkään ei näe tarvetta rajoitustoimille epidemian hillitsemiseksi enää syksyllä. Rämetin, kuten myös Nohynekin lobbausviestit läpäisivät varsin laajasti mediakentän. Rämetin haastattelu julkaistiin ainakin Ylellä, MTV:lla ja Iltalehdessä. Yhdessäkään jutussa ei mainittu, että Rämetin johtamassa Rokotetutkimuskeskuksessa on käynnissä lasten koronarokotetutkimus, jossa tutkitaan rokotteen tehoa ja turvallisuutta alle 12-vuotiailla. Rokotteen suojatehon tutkiminen onnistuu vain, jos virusta kiertää riittävästi lasten keskuudessa. Tutkimus aiheuttaa selkeän eturistiriidan, eikä tutkimuksen onnistumiseen vaikuttavien seikkojen kommentoimista voi pitää puolueettomana asiantuntija-arviona. Toki haastatteluissa oli paljon myös sellaista asiantuntijatietoa, johon ei liity eturistiriitoja. Jokaisessa jutussa kuitenkin mainitaan myös se, ettei Rämet näe tarpeelliseksi rajoitustoimia lapsien keskuudessa leviävän epidemian torjumiseksi.

Lapsiin kohdistuvia rajoitustoimia on julkisuudessa vastustettu moniäänisesti. Epidemian paheneminen ei tietenkään ole lasten vika ja tuntuu ikävältä, jos he joutuvat kärsimään sen torjunnasta. Lasten terveyden suojeleminen tulisi kuitenkin olla lähtökohta kaikille toimenpiteille, riippumatta siitä, kenen vika epidemian paheneminen on. Kun puhutaan vain rajoitustoimista, luodaan negatiivista mielikuvaa toimenpiteistä, jotka todellisuudessa tähtäävät terveyden suojeluun. Suojelutoimenpiteitä voidaan tehdä myös mahdollisimman vähin rajoituksin, kunhan ne tehdään huolellisesti suunniteltuna ja oikein perustein. Tärkeintä on tunnistaa tarttumismekanismi, jotta viruksen siirtymistä henkilöstä toiseen voidaan ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti.

On iso ongelma, etteivät ylimmät terveysviranomaisemme edelleenkään kunnolla myönnä, että virus tarttuu ensisijaisesti hengitysilman välityksellä. Siihen ei käsienpesulla voi vaikuttaa. Tieteentekijöiden piirissä ilmavälitteisestä tartuntamekanismista on tiedetty jo pitkään. WHO on kuitenkin aikaillut asian tunnustamisen kanssa, vaikka läpimurtotutkimus aerosolien tartuttavuudesta tehtiin jo elokuussa 2020. Vasta huhtikuun lopulla 2021 WHO tunnusti virallisesti ilmavälitteisen tartuntamekanismin. Tutkijoiden huhtikuun puolivälissä The Lancet lehdessä julkaisema ”kymmenen tieteellistä perustetta SARS-CoV-2 viruksen ilmavälitteisyydestä” on niin murskaava perustelu asian puolesta, että vaikea on tieteellisesti perustella päinvastaista. Silti suomalaisviranomaiset edelleenkin sivuuttavat asian merkityksen. Esimerkiksi STM:n ja THL:n yhteisessä koronainfossa 24.6.2021 ministeriön edustajat puhuivat vain pisaratartunnasta ja perustelivat sillä 2 m turvavälivaatimusta. Aerosolien välityksellä tapahtuvasta tarttumisesta ei puhuttu mitään. Aerosolit voivat levitä paljon laajemmalle kuin 2 m etäisyydelle. Niihin tehoavat mm. hengityssuojaimet, tehostettu ilmanvaihto ja ilmapuhdistimet. Näiden käyttöönotto kouluissa ei olisi rajoittamista, vaan ilmahygienian parantamista. Jostain syystä viranomaisilla ei kuitenkaan tunnu olevan motivaatiota edistää näitä.

Etäopetukseen siirtymisestä on tehty vahvalla lobbaamisella sellainen mörkö, ettei sitä välttämättä uskalleta ottaa käyttöön, vaikka lasten terveyden suojelu sitä vaatisi. THL linjasi jo hyvissä ajoin epidemian alussa, ettei etäopetukseen siirtymisellä ole suurta merkitystä tartuntoihin. Koulujen sulkemista ei nähty tarpeellisena maaliskuussa 2020 ja sama linja pysyy edelleen kesällä 2021. Tätä linjausta tukeva ”tutkimus” tehtiin yhdessä Ruotsin FHM:n kanssa vertaamalla kevään 2020 aikana Suomessa ja Ruotsissa todettuja tartuntoja lapsilla. Koska todettujen tartuntojen määrät olivat samaa luokkaa, oli johtopäätöksenä se, ettei Suomen etäkoulu tuonut mitään etua Ruotsin lähiopetukseen nähden. Raportissa jätettiin mainitsematta kaikki oleellinen, mikä olisi paljastanut, ettei Suomen ja Ruotsin luvut olleet mitenkään vertailukelpoisia. Suomessa testeihin pääsi huhtikuusta lähtien kaikki oireiset, kun Ruotsissa testattiin kesäkuuhun asti vain sairaalaan joutuneet. Karkeasti voisi siis sanoa, että Suomessa oli saman verran koronaan sairastuneita lapsia, kuin Ruotsissa sairaalaan joutuneita. Raportti on tehty tietoisesti harhaanjohtavaksi. Siinä ei mainita lainkaan otettujen näytteiden määrää eikä sairaalahoitoon joutuneiden lasten määrää, jotka kertoisivat heti tartuntalukujen vertailukelvottomuudesta. Sen sijaa tehohoitoon päätyneiden lasten määrät kerrotaan. Suomessa tehohoitoa tarvitsi vain yksi lapsi, kun taas Ruotsissa tehohoitoa tarvitsi 14 lasta. Tämän perusteella voisi hyvin karkeasti arvioida, että Ruotsissa oli 14 kertainen määrä tartunnan saaneita lapsia Suomeen verrattuna.

THL ei ole vastannut raporttia kohtaan esitettyyn kritiikkiin, vaan jakaa sitä edelleen ikään kuin se olisi tieteellinen tutkimus. Tapa, jolla dataa on tuossa raportissa manipuloitu tukemaan haluttua johtopäätöstä, on ollut omiaan herättämään epäluuloja muutakin THL:n tuottamaa tietoa kohtaan.

Suomen Kuvalehti selvitti syksyllä 2020, kuinka THL kerää tietoa korona-altistumisista. EU:n tartuntatautivirasto ECDC on suositellut jäsenmailleen altistumistietojen keräämistä tietokantaan ja tähän oikeastaan velvoittaa myös tartuntatautilaki. Lain mukaan THL:n tehtävä on ylläpitää tartuntatautien torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemiologisia seurantajärjestelmiä. Suosituksista ja velvoitteista huolimatta altistumistietoja ei kerätty mihinkään tietokantaan. Se olisi THL:n mukaan ollut liian työlästä, vaikka suomalaisyhtiö Neotide oli tarjoutunut tekemään THL:lle kyseisen tietokannan. Yhtiö oli kehittänyt sairaanhoitopiireille tartunnanjäljityksen avuksi koronalaajennuksen potilastietojärjestelmiin. Yrityksen oli tarkoitus kehittää THL:lle EU:n suositukset täyttävä tietokanta, joka kokoaisi yhteen eri sairaanhoitopiirien tiedot. THL ei kuitenkaan ollut kiinnostunut.

Laitos on infotilaisuuksissaan esitellyt yksittäisiä taulukoita ja diagrammeja, joissa esitettyjen lukujen alkuperää ei pääse mistään tarkistamaan. Kun ei ole yleistä tietokantaa, jossa tiedot olisivat kaikkien saatavilla, THL hallitsee yksin tietoa ja voi muokata sitä haluamallaan tavalla. Kukaan ulkopuolinen ei voi arvioida muokkausten tarkoituksenmukaisuutta. Viime kesänä esillä oli THL:n epidemiamallinnukset, kun laitos ei suostunut julkaisemaan kaikkia niissä käytettyjä taustatietoja. Mallit vaikuttivat kummallisilta julkisesti saatavilla olleiden tietojen valossa, mutta julkinen keskustelu asiasta oli haastavaa ilman riittäviä taustatietoja. Esimerkiksi kuolleisuusarviot olivat merkittävästi pienempiä kuin muualla maailmassa esitetyt vastaavat.

Viime keväänä huomiota herätti THL:n ”kauhuskenaario”-laskelmat tartuntojen voimakkaasta lisääntymisestä, jotka johtivat kuntavaalien siirtoon. Samaan aikaan valmisteltiin myös toimia epidemian hillitsemiseksi ja tätä varten THL teki paljon hillitympiä skenaarioita. Samaan aikaan tehtiin siis kaksi erilaista tulevaisuuskuvaa eri käyttötarkoituksiin. Tekeekö THL siis mallinnukset ja laskelmat aina sen mukaan, mitä niillä halutaan milloinkin saada aikaiseksi, eikä sen hetkisen parhaan tiedon pohjalta? Eihän samaan aikaan voi olla kahta erilaista parhaaseen tietoon pohjautuvaa arviota samasta asiasta.

On sentään yksi tietokanta, jossa on kaikille avoin rajapinta, nimittäin tartuntatautirekisteri. Tämän kautta kansalaiset pääsevät seuraamaan epidemian etenemistä. Twitterissä on voinut seurata, kuinka datankäsittelyn ammattilaiset ovat keränneet ja jalostaneet tietokannan tietoja helpommin hahmotettavaan muotoon. Ilkka Rauvola on yksi epidemian kulkua hyvinkin tarkkaan seuraava ja analysoiva henkilö. Hän huomasi keväällä, että rekisteristä alkoi poistua alle 50-vuotiaiden kuolemia. 28.1.-16.4. välisenä aikana THL oli poistanut rekisteristä jo 58 % kaikista alle 50-vuotiaiden kuolemista ja yhtä lukuun ottamatta kaikki alle 30-vuotiaiden kuolemat. Kyseltyäni twitterissä THL:ltä syytä näille poistoille sain vastauksen: ”Tartuntatautirekisterissä näkyy arvio tautiin liittyvien kuolemien kokonaismäärästä. Saamme tiedot koronavirustautiin liittyvistä kuolemista lääkäreiltä, sairaanhoitopiireistä ja väestötietojärjestelmästä.” Tämä ei käy mitenkään järkeen. Jos lääkärit kirjaavat rekisteriin potilaidensa kuolemat, niin miten se on vain arvio. Joidenkin lääkäreiden mukaan THL tekee aina lopullisen kuolinsyyarvion ja jos se toteaa, ettei hoitavan lääkärin arvio kuolinsyystä pidäkään paikkaansa, korjataan tieto rekisteriin. Onko THL siis löytänyt jonkun muun kuolinsyyn kuin koronan kaikille niille neljälletoista tapaukselle, jotka se on poistanut rekisteristä 28.1.-16.4.2021 välisenä aikana? En tiedä saammeko koskaan tähän vastausta.

Viestintä julkisuudessa alle 30-vuotiaiden koronakuolemista on myös ollut ristiriitaista. Muutama päivä sen jälkeen, kun Rauvola oli nostanut asian esiin twitterissä, THL kertoi Iltalehdelle, ettei Suomessa ei ole todettu yhtäkään koronavirukseen liittyvää kuolemaa alle 30-vuotiailla. Joulukuussa Asko Järvinen oli kertonut Ilta-Sanomille, että viruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin oli Suomessa kuollut yksittäisiä 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Neljässä kuukaudessa nämä yksittäisetkin kuolemat oli saatu piilotettua jonnekin.

Ajatus, ettei Suomessa tautiin kuolisi lainkaan nuoria, vaikka niin tapahtuu lähes kaikkialla muualla maailmassa, on outo. Olemme saaneet lukea järkyttäviä uutisia siitä, millaista tuhoa virus on tehnyt esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa tai viimeisimpänä Indonesiassa. Myös lapsia ja nuoria kuolee paljon. On erittäin ahdistavaa, ettei meillä keskustella lainkaan siitä, miten me suojaamme omat lapsemme samalta kohtalolta.

Suomessa lääkärit keskustelevat mieluummin siitä, voidaanko korona jo poistaa yleisvaarallisten tautien luettelosta. Vaikka eihän tauti ole muuttunut lainkaan vaarattomammaksi, päinvastoin. Maailmalta kuullaan jatkuvasti varoituksia delta-variantin vaarallisuudesta. Saksassa Merkel varoittaa kaikkia EU-maita delta-variantista ja kehottaa asettamaan britanniasta saapuvat matkustajat karanteeniin. Israelissa delta sairastuttaa myös rokotettuja ja WHO kehottaa kaikkia rokotuksista huolimatta käyttämään maskia virukselta suojautumiseen. Hollannissa pääministeri on pyytänyt anteeksi koronatartuntojen ryöpsähdystä ja myönsi rajoitusten poiston tapahtuneen liian aikaisin. Italialaisvirologi sanoo, että virus ei ole enää se, jonka tunnemme, vaan siitä on tullut paljon vaarallisempi ja portugalilaisministeri toteaa, että epidemia ei ole enää hallinnassa. Kaikissa näissä maissa on rokotettu huomattavasti isompi osa väestöä kuin Suomessa. Suomi pitää häntäpäätä Euroopassa kansalaisten rokotesuojan osalta. Vain alle kolmasosalla väestöstä on kunnollinen rokotesuoja.

Suomessa näyttäisi olevan vallalla sellainen viestintälinja, jossa korostetaan taudin vaarattomuutta lapsille ja nuorille samalla väittäen, että ihmisryhmät, joille tauti on vaarallinen, on suojattu rokottein. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tauti on sekä akuutisti että pitkäaikaisvaikutuksiltaan iso riski myös nuoremmille. Lisäksi heidän joukossaan on lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia, joille rokotteita ei ole tarjolla vielä pitkään aikaan. Tällainen vääristelevä viestintä suututtaa kansalaisia. Esimerkiksi diabeetikkolasten vanhemmat on jätetty yksin miettimään, uskaltavatko he päästää lapsiaan syksyllä kouluun. Samaa ovat varmasti alkaneet miettiä myös perusterveiden lasten vanhemmat, jos ovat lukeneet uutisia maailmalta. Yhdysvalloissa lapsia joutuu delta-variantin vuoksi sairaalahoitoon enemmän kuin aiemmin. Esimerkiksi Teksasissa jopa 10 % tartunnan saaneista lapsista joutuu sairaalahoitoon, osa hengityskoneeseen.

Salminen, Järvinen ja Rämet eivät taida juuri seurata muiden maiden tilannetta Englantia lukuunottamatta. He ovat julkisesti todenneet Englannin mielenkiintoiseksi esimerkiksi, josta voisimme Suomessakin ottaa mallia. Englannissa kaikki kokoontumisrajoitukset ja maskinkäyttövelvoitteet poistettiin, vaikka tartuntamäärät olivat kasvussa. Englannissa täysi rokotesuoja on sentään jo kahdella kolmasosalla väestöstä, mutta lapset ovat edelleen rokottamatta. Englannin sosiaali- ja terveysministerin Sajid Javidin mukaan viruksen kanssa on vain opeteltava elämään. Monien tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielestä tämä on kauhistuttava asenne, sillä viruksen päästäminen osittain rokotettuun väestöön leviämään, on kuin varianttitehdas, joka voi pahimmillaan tuottaa rokotesuojaa väistäviä virusmuunnoksia. Lancet-tiedelehti on julkaissut avoimen kirjeen, jonka on allekirjoittanut yli 4 200 tutkijaa, lääkäriä, sairaanhoitajaa sekä muuta terveydenhuoltoalan ammattilaista. Allekirjoittaneet kuvailevat brittihallituksen päätöstä ”vaaralliseksi ja ennenaikaiseksi”. Financial Times julkaisi pääministeri Johnsonille osoitetun avoimen kirjeen, jossa 47 virologian asiantuntijaa arvosteli päätöstä rajoitusten poistosta. Heidän mukaansa siinä on katastrofin ainekset. WHO:n hätätilajohtaja Mike Ryan on myös ottanut vahvasti kantaa Englannin päätökseen. Hänen mukaansa on erittäin vaarallista olettaa, että missään päin maailmaa voitaisiin palata normaaliin. Hän kutsuu Englannin päätöstä rajoitusten poistamisesta moraaliseksi tyhjyydeksi ja epidemiologiseksi typeryydeksi. Englannin hallitus ei kuitenkaan kuuntele näitä asiantuntijoita.

Brittihallituksen päätöksen taustalla on Great Barrington Declaration-julistuksen vahva lobbaus. GBD-julistus eli ns. laumasuojajulistus perustuu ajatukseen, että ainoastaan riskiryhmiä tulisi suojella koronavirukselta ja muiden kansalaisten olisi jatkettava normaalia elämää ja sairastamalla hankittava laumasuojaa väestölle. Julistuksen ovat laatineet kolme brittiprofessoria ja sen avulla on lobattu voimakkaasti rajoitusten poistamisen puolesta. Vaikka julistus on professoreiden laatima, on se saanut runsaasti kritiikkiä muulta tiedeyhteisöltä. Suomalaisasiantuntijat Pauli Alin, Thomas Brand ja Esa-Pekka Pälvimäki avasivat hyvin Suomen Kuvalehdessä julistuksen epätieteelliset oletukset. Julistuksen taustalta löytyy oikeistolainen ajatuspaja, jolla on taloudellisia kytköksiä öljyteollisuuteen. Öljyteollisuus on todennäköisesti yksi pahimmin kärsineistä aloista, kun yleiset liikkumisrajoitukset vähensivät radikaalisti niin lentoliikennettä kuin muutakin liikennettä. Julistuksen todellisia motiiveja voi vain arvailla.

Suomessa GBD-julistusta on markkinoinut ainakin STM:n lääkintöneuvos Mikko Paunio. Hän on mainostanut julistusta ja sen suomennosta mm. Facebookin oikeistofoorumilla. Julistuksen allekirjoittajissa oli hänen lisäkseen myös mm. Mika Salmisen ja lentokenttien koronatoimista vastaavan Eero Hirvensalon nimet, ennen kuin allekirjoitukset poistuivat julkisilta nettisivuilta. Nimien näkyminen listalla ei vielä tarkoita sitä, että kyseiset henkilöt olisivat itse allekirjoittaneet julkistusta. Allekirjoituksen on voinut jättää kuka tahansa heidän nimissään. Salmisen puheet ovat kyllä kuin suoraan julistuksesta, joten en pitäisi ihmeellisenä, vaikka hän olisi sen myös allekirjoittanut. Kansalaisten terveysturvallisuudesta vastaavalle virkamiehelle se ei kuitenkaan olisi sopivaa. Ihmettelen suuresti, että STM:n virkamies saa vapaasti lobata julistusta, jonka toteuttamisella voi olla kohtalokkaat kansanterveydelliset seuraukset.

Englannissa on koronakriisin aikana paljastunut monenlaista korruptioon viittaavaa tietojen manipulointia, jota on ohjattu hallituksesta käsin. Kesäkuun alussa paljastui, että kansanterveysviraston (Public Health England (PHE)) julkaisemia tietoja on vahvasti kontrolloitu ja ohjattu Britannian hallituksen taholta, vaikka kyseessä pitäisi olla itsenäinen virasto. Marraskuussa 2020 British Medical Journalin päätoimittaja Kamran Abbasi kertoi ”Covid-19: politicisation, “corruption,” and suppression of science”-kirjoituksessaan kuinka Britannian hallitus oli rajoittanut tiedettä ja sen tekijöitä. Hätätilanteiden tieteellisestä neuvonantajaryhmästä paljastui epäasiallisia kytköksiä, terveysviraston raporttia sensuroitiin, tutkijoita oli kielletty kertomasta tutkimuksistaan medialle ja tutkimusartikkelin julkaisua yritettiin estää. Helmikuussa Abbasi pohti sitä, kuinka eettistä tai edes laillista on jättää tieteelliset neuvot, kansainväliset ja historialliset kokemukset sekä hälyttävät tilastot kokonaan huomioimatta ja toteuttaa vain omaa poliittista strategiaa ja ideologiaa. Hänen mielestään tätä voisi kutsua jopa sosiaaliseksi murhaksi.

Miksi ihmeessä Suomen johtavat asiantuntijat haluavat ottaa mallia tällaisen korruptoituneen populistihallituksen varsin epäasiallisesta toiminnasta? Itse toivoisin, että siitä irtisanouduttaisiin mahdollisimman pian ja ryhdyttäisiin ennakoivasti ja asianmukaiseen tietoon pohjautuen suojelemaan kaikkia kansalaisia tasapuolisesti.

Aiemmat koronablogini:

Havaintoja viranomaistoiminnasta koronakriisissä 6.5.2020

THL:n ja STM:n uskottavuus koetuksella 31.5.2020

Koronakesän kummallisuuksia – mielikuvia ja maineenhallintaa 6.7.2020

Alkusyksyn koronayllätyksiä 14.9.2020