Asetuin viime kuntavaaleissa ehdolle valtuustoon, koska halusin päästä vaikuttamaan sisäilmaongelmaisten koulujen kunnolliseen korjaamiseen. Omakohtainen kokemukseni kosteusvaurioituneen rakennuksen aiheuttamista terveyshaitoista on sen verran ikävä, etten voi mitenkään hyväksyä lastemme terveyden tuhoamista ongelmakouluissa ja -päiväkodeissa. Lainsäädäntö ja terveysviranomaisten ohjeistukset mahdollistavat ongelmien lakaisemisen maton alle.
Kuluvan valtuustokauden alussa olin aktiivisesti mukana laatimassa kolmea strategista linjapaperia, Hyvinvointiohjelmaa, Kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelmaa sekä Elinvoimaohjelmaa. Halusin varmistaa, että ohjelmien tavoitteisiin saadaan sisäilmaongelmien vähentäminen erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Tavoite hyvän sisäilman turvaamisesta kirjattiinkin kahteen ensimmäiseen ohjelmaan. Seurannan mittareiksi asetettiin rakennusten käyttäjien kokemukset ja haittailmoitusten määrä. Nyt on valtuustokausi lopuillaan, eikä meille valtuutetuille ole vieläkään kerrottu, millaisia ovat kaupunkilaisten kokemukset koulu- ja päiväkotirakennusten sisäilman laadusta. Edes haittailmoitusten määrää ei ole kerrottu, vaikka sen luulisi olevan helposti saatavissa oleva tieto. Virkamiehet eivät siis ole toteuttaneet strategisen tavoitteen mittaamista, kuten valtuusto on linjannut.
Kaupungin sisäilmatyöryhmä käsittelee ongelmakohteita ja antaa suosituksia niiden korjaamiseen. Työryhmän pöytäkirjat on kuitenkin merkitty salassa pidettäviksi, vaikka mitään lainmukaista perustetta salaukselle ei ole. Ilmeisesti sisäilmaongelmien laajuutta ei vain haluta paljastaa. Toukokuussa 2021 hyväksytty hyvinvointikertomus kertoi, että työryhmä oli käsitellyt kokouksissaan keskimäärin kolmeakymmentäneljää kohdetta. Siis 34 sisäilmaongelmaista rakennusta, jossa työskentelee kaupungin työntekijöitä!
Jotta valtuusto voisi ohjata korjaus- tai investointirahoitusta budjetin laadinnan yhteydessä oikeisiin kohteisiin, pitää sen tietää, missä kärsitään huonon sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista. Valtuusto on vastuussa lasten kouluympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Ilman valtuutetuille tuotettua, asianmukaista tietoa, on vastuuta vaikea kantaa.
Ihmisten kokemuksia huonon sisäilman aiheuttamista haitoista voidaan kerätä esimerkiksi oirekyselyillä. Luotettavan tiedon saamiseksi, tein vuonna 2019 valtuustoaloitteen koululaisille teetettävän oirekyselyn tilaamisesta Turun yliopistolta, mutta virkamiesten mielestä sille ei ollut tarvetta. Seuraavassa valtuustoaloitteessani kyselin, miten kaupunki kerää strategisen linjauksen mittariksi asetettua tietoa rakennusten käyttäjien kokemuksista. Vastauksen mukaan ei mitenkään. Virkamiehet kävelevät siis täysin tietoisesti valtuuston linjausten yli ja jättävät valtuuston strategiseen johtamiseensa tarvitsemat tiedot keräämättä.
Valtuustoaloitteeni vastaus kertoo myös, että korjauksiin vuosittain varattu raha ei riitä kaikkiin sisäilmaongelmaisiin kohteisiin. Miten voimme tietää, onko korjausrahat käytetty oikeisiin kohteisiin ja niissäkin oikeisiin toimenpiteisiin? Tehtyjen korjaustoimenpiteiden onnistumisen arviointi vaatii seurantaa ja rakennusten käyttäjien kokemusten säännöllistä kartoittamista. Ei riitä, että rahan puutteessa tehdään näennäisiä korjauksia halvalla, jos rakennusten kunto vaatii perusteellisempia korjauksia. Terveyshaitan aiheuttaja pitää oikeasti tunnistaa ja poistaa.
Jotain edistystä on kuitenkin tapahtunut. Kahden pahoista sisäilmaongelmista kärsineen koulun tilalle on päätetty rakentaa uudet. Toinen vaati melkoista julkista painostusta ja jopa koululakon. Vielä on tekemistä monen muun koulun ja päiväkodin kanssa. Hätäkorjauksilla ei saada loputtomasti lisää käyttöaikaa huonokuntoisille rakennuksille.
Mutta ennen kuin tämän ohjaamiseen päästään, on Porin saatava strateginen johtamisensa kuntoon. Valtuuston tekemien linjausten tulee ohjata kaupungin johtamista ja virkamiesten on kunnioitettava valtuuston tahtoa. Strategisen johtamisen toimintatavat on kirjattava ylös ja niiden toteutumista on seurattava. Tämä on se kaikkein tärkein toimenpide, sillä muuten valtuutettujen on vaikea edistää niitä asioita, joihin ovat vaaleissa saaneet kaupunkilaisilta mandaatin. Kun strateginen johtaminen on rikki, ei demokratia toteudu.