Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Kiitän sisäilmatyöryhmää saamastamme aloitevastauksesta. Vastaus valitettavasti paljastaa sen, että Porin kaupungin strategisessa johtamisessa on jotain vialla, kun asetettujen tavoitteiden toteutumista ei seurata millään tavalla. Aloitteella pyysimme tietoa siitä, kuinka sisäilmaongelmien vähentämiseen tähtääviä tavoitteita mitataan. Vastaus oli, että mittarina toimii tekniselle lautakunnalle tiedoksi tuotavat sisäilmatyöryhmän pöytäkirjat. Pöytäkirjat ovat salaisia ja sisältävät valtavan määrän eri kohteita ja niissä toteutettuja toimenpiteitä, mutta eivät mittaa sisäilman laatua tai ihmisten kokemia ongelmia. Mittarina ei voida pitää tehtyjen toimenpiteiden määrää, jos niillä ei saavuteta tavoitetta, eli huonon sisäilman ihmisille aiheuttamien oireiden vähenemistä.
Aloitevastauksessa kerrotaan, että Sisäilmatyöryhmällä, joka siis koordinoi sisäilmatoimenpiteitä, ei ole käytössään tietoa koettujen oireiden määrästä, koska lasten, koululaisten ja opiskelijoiden terveystietoja koskee tiukka yksilön tietosuoja ja niitä hallinnoi perusturva. Perusturvan kanssa ei ole keskusteltu tietojen kokoamisesta ja raportoinnista sisäilmatyöryhmälle. Sisäilmatyöryhmä ei siis voi mitenkään arvioida omien toimenpiteidensä vaikutuksia oireilun määrään, eikä myöskään tuottaa siitä tietoa luottamushenkilöille.
Aloitevastauksessa todetaan, että valtaosa kaupungin investointiohjelmassa olevista peruskorjausinvestoinneista kohdistuu sisäilmaolosuhteiden parantamiseen. Kaupunki laittaa siis valtavasti rahaa korjauksiin, joiden hyödyllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta ei seurata ja mitata. Vähärauman koulun korjauksiin käytettiin 1,7 miljoonaa euroa ja sitten rakennus päätettiin purkaa. Korjausten vaikutuksista sisäilman laatuun ja ihmisten oireiluun ei oltu vakuuttuneita. Tällainen toimintamallin on kestämätön. Korjauksia suunnittelevilla on oltava tieto siitä, kuinka paljon oireilevia rakennuksen käyttäjiä on ja millaisia oireita heillä on. Heidän pitää saada myös tieto siitä, kuinka tehdyt korjaukset ovat vaikuttaneet oireilun määrään ja laatuun, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Tätä tarvitaan tiedolla johtamiseen ja se auttaa kohdistamaan tulevat investointivarat oikeisiin kohteisiin, joissa niillä saavutetaan paras mahdollinen vaikuttavuus. Raha ei tälläkään hetkellä riitä kaikkien ongelmien korjaamiseen, joten priorisointia on tehtävä.
Aloitevastauksen mukaan oirekyselyn tekeminen päiväkotilapsille ja nuorimpien koululaisille on haastavaa, eikä THL:llä ole tähän sopivaa kyselyä. Turun yliopistolla on kuitenkin pitkä historia nimenomaan päiväkotilasten ja koululasten oirekyselyistä ja heillä on juuri tähän tarkoitukseen soveltuva oirekysely tarjolla. Toisin kuin THL:n kyselyssä, siihen vastaavat lasten vanhemmat, eivät lapset itse. Turun yliopiston oirekysely on myös käyttötarkoitukseensa validoitu, eli kelpoisuusehdot täyttävä. Se on jo käytössä useissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Turun yliopiston kysely antaa luotettavamman tulosten tulkinnan, sillä se perustuu pitkäaikaisen tutkimuksen kerryttämään laajaan vertailuaineisoon, toisin kuin THL:n kysely. Oirekyselyn laadullakin on siis merkitystä.
Toivon kovasti kaupungin johdon ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta saamme oleellisen tiedon strategisten, sisäilmaongelmia koskevien tavoitteiden toteutumista.