Tällä valtuustokaudella Porissa on hyväksytty kaksi strategista ohjelmaa, joissa on linjattu tavoitteeksi hyvä sisäilma. Hyvinvointiohjelmaan kirjattiin tavoite ”Turvataan hyvä sisäilma kaupungin käytössä olevissa rakennuksissa” ja Kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelmassa linjataan “Tilojen kunnosta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehditaan”. Näiden strategisten tavoitteiden toteutumista tulee myös seurata asianmukaisesti. Hyvälle, terveelliselle sisäilmalle ei tällä hetkellä ole olemassa muuta kunnollista mittaria, kuin ihmisten kokemukset. Hyvinvointiohjelmassa tavoitteen mittariksi on asetettu käyttäjien kokemukset eri vuodenaikoina sekä haittailmoitusten määrä.
- Miten kaupunki mittaa sisäilmaan liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamista ja miten tilojen käyttäjien kokemukset sisäilmasta tuodaan valtuuston tietoon?
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 6.3.2017 § 155 toimintamallin sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn.
- Miten toimintamallin käyttöönotto on vaikuttanut koettujen oireiden määrään 1) työntekijöiden keskuudessa ja 2) koululaisten ja päiväkotilasten keskuudessa?
- Mikä tässä toimintamallissa petti Vähärauman koulun kohdalla, kun vanhemmat kokivat, ettei heidän lastensa oireilua otettu todesta? Vanhemmat joutuivat turvautumaan koululakkoon syksyllä 2018 saadakseen riittävästi huomiota lastensa terveysongelmille. Onko toimintamalliin tehty tarvittavat korjaukset, jotta vastaava tilanne ei toistu?
Poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat asianmukaista tietoa rakennusten terveellisyystilanteesta, kun he päättävät koulu- tai päiväkotirakennusten korjauksiin varattavasta budjetista. Ajautuminen laittomiin tilanteisiin, joissa lapsia sairastuu epäterveissä rakennuksissa, voidaan välttää vain riittävällä rahoituksella korjaus- ja uudisrakentamiseen. Terveydenhuollossa jokaisen lapsen tilannetta käsitellään aina yksilöllisesti ja tiukan vaitiolovelvollisuuden piirissä, eikä tietoja voida suoraan jakaa päättäjille.
- Onko lasten terveystiedot mahdollista jalostaa avoimeksi, rakennuskohtaiseksi tiedoksi poliittisille päätöksentekijöille vai olisiko helpompaa teettää kouluissa ja päiväkodeissa oirekyselyt tämän julkisen tilastollisen tiedon tuottamiseksi?
Rakennusten korjaaminen ja uudisrakentaminen maksaa, mutta niin maksaa oireilevien ja sairastuneiden hoitokin. Riittävillä investoinneilla voidaan ehkäistä kustannusten kasvua terveydenhuollon puolella.
- Kuinka paljon Porissa käytetään rahaa sisäilmaongelmista johtuvaan korjausrakentamiseen vuosittain? Riittääkö raha kaikkien ongelmakohteiden korjaamiseen?
- Kuinka paljon Porissa on sisäilmaoireista kärsiviä koululaisia, päiväkotilapsia tai opettajia? Miten he jakautuvat eri koulujen ja päiväkotien välillä?
- Kuinka paljon kaupungilta kuluu rahaa sisäilmaoireista kärsivien lasten ja opettajien terveydenhuoltoon?
- Miten kaupunki huomioi sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveysriskit koulujen ja päiväkotien riskienkartoituksien yhteydessä?
Näihin kysymyksiin vastaamalla ja vastaukset valtuuston tietoon tuomalla, voidaan parantaa poliittisella päätöksentekotasolla tapahtuvaa johtamista kohti strategisissa ohjelmissa linjattuja tavoitteita.